Suomessa on tällä hetkellä yli 300 000 työtöntä. Silti monet työnantajat kertovat, että oikean henkilön löytäminen on vaikeampaa kuin koskaan. Miten tämä on mahdollista?
Ilmoitus ei tavoita oikeita ihmisiä
Suurin osa rekrytointi-ilmoituksista on kirjoitettu sisäisestä näkökulmasta, ei hakijan näkökulmasta. Listaa vaatimuksista, toimenkuvista ja yritysarvoista, mutta ei vastausta kysymykseen jota jokainen hakija miettii: miksi juuri tämä paikka kannattaa ottaa vastaan. Hyvät hakijat, joilla on valinnanvaraa, ohittavat ilmoituksen jos vastaus ei ole selvä.
Prosessi on liian hidas
Rekrytointiprosessi kestää Suomessa keskimäärin kuukausia. Paras hakija ei odota. Jos välistä on useita haastattelukierroksia, pitkiä hiljaisuuksia ja epäselviä aikatauluja, motivoitunut hakija on todennäköisesti jo muualla siihen mennessä kun päätös viimein syntyy.
Vaatimukset ovat epärealistiset
Viiden vuoden kokemus junioritason tehtävään, kymmenen eri osaamisalueen hallinta ja alan tutkinto pakollisena, vaikka työ ei sitä edellytä. Liian tiukka vaatimuslista karsii pois päteviä hakijoita jotka eivät täytä jokaista kriteeriä paperilla mutta voisivat tehdä työn erinomaisesti.
Oikeat ihmiset eivät aktiivisesti hae
Tutkimusten mukaan merkittävä osa parhaista tekijöistä ei ole aktiivisesti työnhaussa millään hetkellä. He tekevät töitä, mutta olisivat avoimia hyvälle tarjoukselle. Perinteinen ilmoituspohjainen rekrytointi ei tavoita heitä lainkaan. Tähän auttaa vain yksi asia: työnantajan täytyy itse etsiä, ei odottaa että hakijat tulevat.
Mitä tehdä toisin?
Kirjoita ilmoitus hakijan näkökulmasta. Nopea prosessi on kilpailuetu. Priorisoi asenne ja potentiaali kokemusvuosien sijaan. Ja harkitse aktiivista hakijahakua pelkän ilmoittamisen sijaan, esimerkiksi selaamalla työnhakijaprofiileja suoraan.
